Vuosina 2021-2025 Euroopan maihin tuotiin yli kolme kertaa niin paljon aseita kuin edeltävällä viisivuotiskaudella. Kasvua kertyi 210 prosenttia.

Taustalla on sota Ukrainassa. Venäjän laajan hyökkäyssodan kohteeksi joutuneen Ukrainan osuus maailmanlaajuisesta asetuonnista nousi 9,7 prosenttiin. Myös muut Euroopan maat kasvattivat asehankintojaan tuntuvasti.

- Aseiden vienti Ukrainaan on selvin kasvutekijä, mutta useimmat muut Euroopan maat ovat myös kasvattaneet aseiden tuontiaan vahvistaakseen sotilaallista kyvykkyyttään, koska ovat huolissaan Venäjän uhasta, sanoi Siprin asevirtaohjelman johtaja Matthew George tiedotteessa.

NYKYISTEN Nato-maiden yhteenlaskettu asetuonti kasvoi 143 prosenttia verrattuna edelliseen viisivuotisjaksoon. Tuonnista 58 prosenttia tuli Yhdysvalloista, vaikka Euroopan oman aseteollisuuden vahvistamisesta on puhuttu paljon.

Yhdysvallat otti suurimman osuuden kasvusta. Sen vienti oli kuluneella viisivuotiskaudella 42 prosenttia maailman asekaupasta. Edellisellä viisivuotiskaudella Yhdysvallat otti 36 prosentin osuuden.

Yhdysvaltojen suurin yksittäinen asiakas oli Saudi-Arabia, jonne päätyi 12 prosenttia Yhdysvaltojen aseviennistä. Euroopan maiden yhteenlaskettu osuus oli 38 prosenttia. Eurooppa ohitti ensimmäistä kertaa Lähi-idän Yhdysvaltojen aseiden suurimpana asiakkaana.

- Yhdysvallat on entisestään lujittanut asemaansa aseiden toimittajana, vaikka maailma on muuttunut entistä moninapaisemmaksi. Aseiden tuojille Yhdysvallat tarjoaa kehittynyttä teknologiaa ja mahdollisuuden vahvistaa suhteita Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat taas näkee asevientinsä ulkopolitiikkansa jatkeena, sanoi Siprin vanhempi tutkija Pieter Wezeman tiedotteessa.

SIPRI LISTAA raportissaan myös maailman 25 suurinta aseviejämaata. Toisin kuin pohjoismaiset naapurit, ei Suomi mahdu mukaan kauppiaslistalle.

Norja on sijalla 13, Ruotsi 15 ja Tanska 19. Listan kärkikaartiin verrattuna ne ovat kuitenkin kaikki pieniä tekijöitä, esimerkiksi Norjan osuus on yksi prosentti maailman asekaupasta.

Euroopan suurin aseviejä on Ranska vajaan kymmenen prosentin osuudella. Aseviennissä kovimman kasvun on tehnyt Puola, jonka vienti on moninkertaistunut verrattuna edelliseen viisivuotisjaksoon. Kasvuprosentti on liki 4 400 ja osuus on noussut noin prosenttiin.

Euroopan ulkopuolella vientiään on kasvattanut Israel, jonka ilmapuolustusjärjestelmille on ollut paljon kysyntää. Myös Suomi on tehnyt kaupat Israelin Rafaelin ja Yhdysvaltojen Raytheonin kehittämästä ”Daavidin linko” -ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä.

Israel ohitti ensimmäistä kertaa Britannian aseviejänä, ja sen osuus nousi 4,4 prosenttiin oltuaan aiemmin 3,1 prosenttia.

Venäjä oli edelleen aseviejänä kolmannella sijalla, mutta sen vienti laski kahdella kolmanneksella verrattuna edelliseen jaksoon. Sen osuus maailman asekaupasta laski 21 prosentista 6,8 prosenttiin.

Suurimmat venäläisten aseiden ostajat olivat Intia, Kiina ja Valko-Venäjä. Näistä Intia on viime vuosina alkanut ostaa aiempaa enemmän aseita länsimaista.